Urkujenrakentaja

Thomasson asuu pienessä rannikkokaupungissa Pohjanmaalla viettäen hiljaisia eläkepäiviä. Elämäntyönsä nyttemmin erakoitunut Thomasson on tehnyt kauppiaana ja varastopäällikkönä Viking Sallylla, laivalla joka myöhemmin kastettiin Estoniaksi. Vaimonsa Sirin katoamisen jälkeen Thomasson on alkanut rakentaa olohuoneeseensa barokkiurkuja, jotka odottavat Sirin paluuta – mutta Siri ei palaa. Estonian mukana uponneita ei koskaan nosteta meren pohjasta.

 
Thomassonin ainoa juttukumppani on kaupungin entinen taksikuski Berg, mies joka istuu rollaattorinsa istuimella sähköliikkeen edessä ja juttelee ohikulkijoiden kanssa maailmanpolitiikasta. Kun Thomasson kaatuu ja nyrjäyttää nilkkansa, hänen elämäänsä tulee kuin väkisin uusia ihmisiä, ja hän huomaa ettei olekaan yksin.

Loukkaantuminen sysää liikkeelle pienimuotoisen katastrofin, yhden ihmiselämän kokoisen myllerryksen. Thomasson joutuu pohtimaan, mikä oli hänen elämänsä tuskallisin hetki. Oliko se vaimon katoaminen, ainoan tyttären kuolema jo ennen sitä, vai se kun Thomassonin alaisuuteen pestattu nuori varastomies kuoli laivalla? Aviorikos vai isoveljen kaatuminen sodassa? Mikä lohduttaa, kun kaikki on mennyt – kirjallisuus tai musiikki, unohdus vai anteeksianto?

Urkujenrakentaja on hurmaava kertomus sovun tekemisestä menneen kanssa, siitä kuinka voi antaa anteeksi itselleen ja elämälle. Kuinka hauras on ihmisen elämä.

 
Robert Åsbacka (s. 1961) on Ruotsissa asuva suomalainen kirjailija ja kirjallisuudentutkija, jolta on aiemmin julkaistu kolme romaania, novelleja ja lyriikkaa. Urkujenrakentaja on kirjailijan toinen suomennettu teos ja se ilmestyy samanaikaisesti myös ruotsiksi. Torin laita oli Finlandia-palkintoehdokkaana vuonna 2006.

« Tillbaka